Avoin suhde ja mustasukkaisuus
Eihän avoimessa tai monisuhteessa tunneta mustasukkaisuutta! Vai tunnetaanko?
MUSTASUKKAISUUSAVOIN SUHDE
Matilda
7/2/20267 min lukea
Avoin suhde ja mustasukkaisuus
Ei avoimessa suhteessa saa olla mustasukkaisuutta!
Miksi ei saisi?
Se voi tuntua ristiriitaiselta – varsinkin jos on lähtenyt avoimeen suhteeseen toivoen enemmän vapautta ja vähemmän vaikeita tunteita.
Mustasukkaisuus ei kuitenkaan välttämättä häviä, vaikka suhde olisi avoin tai turvalliseksi rakennettu, koska kyse ei ole vain suhdemallista, vaan ihmisen perustavanlaatuisesta tavasta kiintyä ja suojella tärkeitä ihmissuhteita.
Tutkimuksissa on havaittu, että mustasukkaisuutta esiintyy sekä monogaamisissa että monisuhteissa, eikä itse suhdemalli ratkaise sen olemassaoloa.
On toki olemassa ihmisiä, jotka kokevat mustasukkaisuutta hyvin vähän tai eivät juuri lainkaan. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi persoonallisuus, kiintymyssuhdemallit ja elämänkokemukset.
Miksi mustasukkaisuus nousee avoimessa suhteessa?
Monogaamisessa suhteessa mustasukkaisuutta herättäviä tilanteita on usein vähemmän. Siksi voi tuntua, ettei mustasukkaisuutta ole, vaikka tunne olisi edelleen olemassa.
Avoimessa suhteessa tällaiset tilanteet tulevat useammin vastaan.
Kumppani kohtaa muita, viettää aikaa heidän kanssaan ja muodostaa yhteyksiä, joita et voi kontrolloida. Tutkimusten mukaan juuri tällaiset tilanteet – uuden ihmisen tuleminen kuvioon tai kumppanin syvenevät tunteet toista kohtaan – ovat tyypillisiä mustasukkaisuuden laukaisevia tekijöitä myös monisuhteissa.
Ja se voi tuntua yllättävän raskaalta, vaikka olisit siihen suostunut.
On täysin ymmärrettävää, jos siinä kohtaa tulee tarve suojata itseään.
Miltä mustasukkaisuus voi tuntua ja miksi?
Mustasukkaisuus ei ole vain ajatus. Se on usein kokonaisvaltainen kokemus, jossa keho ja mieli reagoivat yhtäkkiseen tilanteeseen.
Mustasukkaisuus alkaa usein ennen kuin olet edes tietoinen siitä
Kuvitellaan tilanne:
Kumppanisi kertoo lähtevänsä treffeille.
Tai huomaat hänen nauravan jonkun toisen kanssa.
Tai hän ei vastaa viestiin.
Usein ensimmäinen reaktio on tuntemus kehossa.
Mantelitumake on aivojen “hälytysjärjestelmä”. Se saa tietoa kaikilta aisteilta ja se on yhteydessä muistiin sekä sellaisiin fyysisiin reaktioihin, jotka tapahtuvat automaattisesti, ilman että pystymme niihin vaikuttamaan. Näitä ovat mm. käsien tärinä, pupillien laajentuminen ja sykkeennousu.
Mantelitumake osallistuu erityisesti tunnepitoisten muistojen muodostumiseen. Kun kohtaat uudelleen jonkun tilanteen, joka muistuttaa aiemmasta uhasta, mantelitumake laukaisee “hälytyksen”. Pelkkä haju, ääni tai jokin muu tuttu ärsyke voi riittää käynnistämään reaktion, jolloin et aina edes tiedosta mistä reaktio tuli, koska kaikki tämä tapahtuu salamannopeasti.
Kun mantelitumake aistii mahdollisen uhan - ei siis välttämättä todellisen - alkaa keho valmistautua selviytymiseen.
Fysiologinen reaktio mustasukkaisuuteen
sydän alkaa hakata
hengitys muuttuu pinnallisemmaksi
vatsassa puristaa
rinnassa kiristää
lihakset jännittyvät
huomio lukittuu uhkaan
Keho ei vielä tiedä muuta kuin, että "jotain tärkeää saattaa olla vaarassa."
Mielen reaktio mustasukkaisuuteen
Kun keho aktivoituu, mieli alkaa etsiä syytä, ja syntyy tulkintoja.
Esimerkiksi:
"Se tykkää siitä enemmän kuin minusta."
"Tuo toinen on parempi kuin minä."
"En voi mitenkään riittää."
"Se alkaa salaa ihastumaan toiseen."
"En saa tietää uudesta suhteesta vasta kuin viimeisenä."
Huomaa:
Nämä eivät ole tunteita.
Ne ovat ajatuksia ja tulkintoja - tarinoita, joita mieli rakentaa selittämään kehossa tapahtuvaa reaktiota.
Ne eivät myöskään välttämättä ole totta!
Usein voimakas tunnereaktio saa meidät uskomaan omiin tulkintoihimme tilanteesta. Olemme VARMOJA että toinen on parempi kuin itse olemme ja että kumppanimme ihailee toista enemmän - vain koska meistä “tuntuu” siltä.
Tosiasiassa tunnemme pelkoa, epävarmuutta ja yksinäisyyttä, jonka TULKITSEMME mahdollisesti ihan väärin. Alamme helposti tehdä johtopäätöksiä kumppanimme ajatuksista ilman, että tiedämme ovatko ne totta. Emme ymmärrä mitä oikeasti tunnemme ja tarvitsemme.
Tähän kun lisää sen, ettei kumppani välttämättä osaa kommunikoida omia ajatuksiaan rakentavasti ja turvaa luovasti, sukellamme syvemmälle pelkoon ja epävarmuuteen ja saamme “vahvistuksen” tulkinnallemme.
Se voi näkyä esimerkiksi:
puristuksena rinnassa tai vatsassa
levottomuutena tai ahdistuksena
ajatuksina, jotka kiertävät kehää
tarpeena saada varmistusta tai kontrollia
pelkona siitä, ettei ole riittävä tai tärkeä
vihana toista kohtaan
jopa unen häiriintymisenä ja mustasukkaisuutta aiheuttavan tilanteen jatkuvana kertaamisena
Eipä siis ihme että tunne ei katoa pelkällä järkeilyllä.
Mitä mustasukkaisuuden alla yleensä on?
Mustasukkaisuus on siis kehollinen reaktio ja nippu tunteita. Reagoimme johonkin, joka muistuttaa meitä vaarasta ja mielemme alkaa tulkita tilannetta.
Henkilö A
“Oho, tulipa vähän nihkeä olo, mutta ei haittaa, se menee ohi, koska minulla ei ole mitään hätää. Kumppani rakastaa minua ja tulee iloisena treffien jälkeen luokseni. Pyydän häneltä vielä hieman turvaa ennen kuin hän lähtee.”
Henkilö B
“Mitä helvettiä, toi on ihan jäätävän hyvännäköinen, en mä riitä mitenkään ton rinnalla. Tykkääkö se tollasista. Miks hitossa se on sit mun kans? Haluun tietää kusettiko se mua ku sano et mä oon paras sen mielestä.”
Sama reaktio, eri ajatus. Henkilö A opettelee kääntämään nihkeän olon turvalliseksi kokemukseksi ja henkilö B lähtee kohti vihaa, joka on helpompi sietää, kuin epävarmuus.
Molemmilla on mustasukkaisuuden alla oikeasti pelon ja epävarmuuden tunteita. Mutta miten näitä vaikeita tunteita voi helpottaa?
NVC (Non Violent Communication) -tekniikassa selitetään, että tunteet usein helpottavat, kun niiden takaa tunnistetaan tarve ja saadaan tarve tyydytettyä.
Kun kaivetaan tarpeeksi syvälle esimerkkihenkilöidemme mielessä, saattaisi vastaan tulla esimerkiksi jokin näistä:
tarve tulla nähdyksi
tarve tulla rakastetuksi
tarve kuulua joukkoon
tarve olla tärkeä
tarve tuntea yhteyttä
tarve turvallisuuteen
Mustasukkaisuus ei siis yleensä kerro siitä, että meissä itsessämme, suhteessa tai toisessa ihmisessä on jotain vialla. Se kertoo siitä, että minussa on jokin tärkeä tarve, joka kaipaa huomiota.
Henkilö A yrittää täyttää turvallisuuden tarvettaan hakemalla sitä positiivisesti kumppaniltaan, kun taas B hyökkää ja koittaa vihan voimalla saada varmistusta ja turvaa.
Tässä kohtaa tulee mukaan rakentava tapa kommunikoida. Yksi suosittelemani kommunikaatiota helpottava menetelmä on NVC-tekniikka, jossa opetellaan puhumaan itsestä, omista tunteista ja tarpeista ilman hyökkäävää ja syyllistävää sävyä.
Silloin toisen on helppo vastaanottaa sanoma ja suhtautua empaattisesti ja ymmärtävästi.
Mikä on kumppanisi vastuulla?
Mustasukkaisuuden käsittely ei ole vain sen vastuulla, joka tuntee mustasukkaisuutta. Vaikka jokaisen on hyvä opetella tunnistamaan omat tunteensa, ajatuksensa ja tarpeensa, turvallinen suhde rakennetaan aina yhdessä.
Kumppanisi ei voi poistaa kaikkia pelkojasi, mutta hän voi vaikuttaa siihen, kuinka turvalliselta suhde tuntuu. Turvallisuutta lisäävät esimerkiksi rehellisyys, lupausten pitäminen, avoin kommunikointi ja se, että vaikeita tunteita ei vähätellä tai niille naureta.
Jos kerrot pelkääväsi jääväsi ulkopuolelle, rakentava vastaus ei ole "tuo on vain sinun ongelmasi". Sen sijaan kumppani voi pysähtyä kuuntelemaan, kysyä mitä tarvitset ja pohtia kanssasi, miten molempien tarpeet voidaan huomioida.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kumppanin pitäisi luopua omista tarpeistaan tai jatkuvasti muuttaa toimintaansa pelkojesi vuoksi. Tavoitteena ei ole rakentaa suhdetta pelkojen ympärille, vaan rakentaa sitä niin turvallinen, että pelkojen kanssa on helpompi olla ja ne saadaan pienenemään.
Hyvä kysymys molemmille onkin: Miten voimme yhdessä lisätä turvallisuuden tunnetta ilman, että kumpikaan joutuu luopumaan itselleen tärkeistä asioista? Tai voisiko kumpikin tehdä myönnytyksen hetkeksi, jotta saatte rauhassa rakennettua turvaa?
Haitallisia tapoja reagoida mustasukkaisuuteen
Usein reagoimme mustasukkaisuuteen nopeasti, koska tunne tuntuu kiireelliseltä ja täysin todelta.
Joskus se johtaa siihen, että reagoimme epäedullisella tavalla, kuten syyttämällä, vetäytymällä tai yrittämällä hallita tilannetta tavalla, joka tuo vain hetkellisen helpotuksen.
Eristäminen
Esimerkiksi pelosta syntyneet tiukat tai monimutkaiset rajat voivat alkuun vaikuttaa turvallisilta. Rajat eivät kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa, eli sitä mikä tunteen pohjimmiltaan herätti. Tämä syvempi tekijä täytyy tunnistaa ja ratkaista, jotta hetken helpotus muuttuu pysyväksi turvaksi.
Pitkällä aikavälillä suunnan kannattaa olla kohti pelkojen tutkimista, ei niistä poispäin. Jos vain yrittää sulkea pelkoja ulos, olette kohta niin ahtaalla, että molemmat kuristuvat. Kohtaamaton pelko ajaa rajoja aina vain tiukemmaksi.
Nimimerkillä kokemusta on.
Patoaminen
Toinen yleinen tapa selvitä mustasukkaisuuden tunteen kanssa on yrittää ohittaa se kokonaan ja olla mahdollisimman “ok” kaiken kanssa. Tämä voi liittyä myös siihen, että avoimissa suhteissa mustasukkaisuus nähdään joskus asiana, jota “ei pitäisi” tuntea.
Kuvittele, että läheisesi menehtyy ja surun käsittelemisen sijaan vain koitat painaa sen pois? Ikäänkuin sitä ei olisi lainkaan tapahtunut.
Sama mustasukkaisuuden ja muiden haastavien tunteiden kanssa.
Pois painamalla ne saa padottua niin, että ne tulevat mahdollisesti ihan väärissä tilanteissa pintaan ja pahimmassa tapauksessa vielä niin ettet edes ymmärrä, mistä on kyse. Et välttämättä osaa yhdistää reaktiotasi oikeaan tapahtumaan, koska kuten aiemmin opimme, keho saattaa reagoida vaikka tuoksuun, tai ääneen, joka yhdistyy johonkin menneeseen tapahtumaan.
Mitä voit tehdä, kun mustasukkaisuus nousee?
Ensimmäinen askel ei ole aina puhuminen. Usein tärkeämpää on pysähtyä ja antaa kehon rauhoittua, jotta pystyt tunnistamaan mitä oikeasti tunnet.
Voit kokeilla esimerkiksi:
sanottaa ääneen kumppanille, että “nyt on voimakas tunne, pakko hetki rauhoittua” tai pyytää aikalisä ja kaikki toiminta seis
muistuttaa itseäsi mistä reaktio tulee (joku vanha muisto) ja alkaa tutkia mitä mielessäsi itsellesi sanot - onko se positiivista ja rauhoittavaa, vai negatiivista ja pahentavaa
siirtää huomio hetkeksi muualle ja esim. lähteä kävelylle, alkaa siivota, katsoa YouTubesta “Miten rauhoittaa hermosto”-videoita tai vaikka mennä suihkuun ja antaa valuvan veden rauhoittaa
kirjoittaa ajatuksia ylös täysin ilman filtteriä
soittaa jollekin ja purkaa tunne
jos tunne on voimakas, antaa vaikka itkun tulla
Tämä ei poista tunnetta, mutta saattaa pienentää kehon reaktiota, jonka jälkeen on helpompi keskustella siitä.
MUISTA, että ei ole noloa tuntea mustasukkaisuutta. Et ole huono, tai “hullu”. Sinä vain välität toisesta!
Ota siis mustasukkaisuus puheeksi kun olet hieman rauhoittunut ja pystyt kommunikoimaan rakentavasti.
Lisää konkreettisia keinoja selvitä hankalista tunteista ja tilanteista voit lukea tältä sivustolta joka on koonnut dialektisessa käyttäytymisterapiassa käytettyjä keinoja, tai täältä mielenterveystalon sivustolta.
Entä jos mustasukkaisuus on mahdollisuus?
Mustasukkaisuus voi auttaa meitä kohtaamaan pelkomme, jos vain haluamme. Me voimme nähdä tilanteet mahdollisuuksina käsitellä mustasukkaisuuden alla olevia tunteita ja etenkin tarpeitamme.
Ne voivat liittyä esimerkiksi:
tarpeeseen tuntea turvaa
tarpeeseen tulla nähdyksi ja arvostetuksi
pelkoon menettämisestä
kokemukseen riittämättömyydestä
Kääntyessäsi tutkimaan näitä sisäisiä tarpeita, voitte saada rakennettua suhteestanne entistäkin vahvemman. Ja ennen kaikkea, opit itsestäsi paljon kehittyen vahvemmaksi.
Sen sijaan että ratkoisitte kuka teki ja mitä väärin, kysy itseltäsi, mikä on tämän tunteen takana oleva tarve. Mitä toivoisin kumppaniltani tässä pelottavassa tilanteessa.
Kun pelko ja epävarmuus ovat väistyneet, miettikää vasta sitten erilaisia ratkaisuja tuleviin tilanteisiin. Vahvan tunteen vallassa on yleensä hyvä välttää suuria päätöksiä.
Avoin suhde ei poista mustasukkaisuutta
Se tekee siitä näkyvämpää.
Jos tunnistat itsesi tästä, et ole yksin.
Mustasukkaisuus on yksi yleisimmistä tunteista ihmissuhteissa, ja sen kanssa työskentely on monelle pitkä prosessi – riippumatta siitä, millaisessa suhteessa elää. Jos haluat työstää konkreettisesti mustasukkaisuuttasi tai avoimen suhteen ensiaskeleita, meillä on tulossa workshop.
Toivon sinulle rohkeutta ja itsehillintää kohdata pelottavat tunteet ja selvitä voittajana niistä!
Bad Matilda
Sosionomi &
Kokemusasiantuntija
Lähteet:
https://www.cnvc.org/store/nonviolent-communication-a-language-of-life
Liity joukkoon!
© 2025. All rights reserved.
Älä missaa ennakkolippuja!